Hankkeet

Käynnissä oleva hankkeet:

Ympäristöministeriön ja Metener Oy rahoittama Raki 2 hanke vesistöbiomassojen biokaasukäytön edistämiseen ja lannoitteen kehittämiseen.

Tekes:n ja Metener:n rahoittama hanke biokaasun kevytpuhdistimen kehittämiseen.

Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Metener:n rahoittama hanke vientivalmiuksien parantamiseen.

Päättyneet hankkeet:

VALORGAS, CROPGEN, Enkat, RAKI 1, Tekes 1.

Ravinteiden Kierrätys-hanke

Vaikeasti hyödynnettävien maatalouden sivutuotteiden ravinteet ja energia käyttöön

 

Hankkeen toteutusaika:
24.1.2014 – 31.12.2015

Koordinoija ja toteuttaja
Metener Oy

Rahoitus
Ympäristöministeriö ja Metener Oy

AJANKOHTAISTA

Tuotetun kaasun metaanipitoisuus on tällä hetkellä 75%, mihin ei päästä millään muulla mädätysmenetelmällä! (10.10.2015)

Patentoitu kuivareaktori on otettu käyttöön kesäkuussa 2015!

Ranskan televisio kävi 9.4.2015 kuvaamassa Valtra -biokaasutraktorin tankkausta Kalmarin tilalla sekä biokaasun tuotantoa ja uutta kuivareaktoria!

Metener Oy kokeiden perusteella kuivamädätys on aivan uudenlainen, tehokas menetelmä kuivien jakeiden kaasutukseen. Biomassoiksi soveltuvat niin olki, nurmi ja kuivalanta kuin hakkuujätekin.

Yhden latauksen potentiaali nurmella ja kuivalannalla on 300-500 MWh! Latauksia voi olla 2-4 vuodessa/reaktori.

Kuivareaktoreita voi olla useita rinnakkain tai märkälaitoksen yhteydessä voi olla yksi kuivareaktori lisäosana.

LISÄTIETOA HANKKEESTA

Hanke osana laajempaa ohjelmaa

Ympäristöministeriö on laatinut ohjelman ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelmassa ympäristöministeriö rahoittaa kehittämishankkeita, jotka palvelevat ohjelman mukaisia ympäristöministeriön tavoitteita ja tietotarpeita.

Ohjelman esite.

www.ym.fi/ravinteidenkierratys

www.ym.fi/naringsatervinning

Programme to promote the recycling of nutrients and to improve the status of the Archipelago Sea 2012-2015

Tavoite: Hevosenlannan ja vajaahyödynnettyjen peltobiomassojen energiahyötykäyttö

Hanke tähtää kuivalantojen, erityisesti hevosenlannan, sekä vajaahyödynnettyjen peltobiomassojen (esim. luonnonhoitopellot) sekä mahdollisesti vesistöistä korjattujen kasvimassojen parempaan hyödyntämiseen biokaasulaitoksissa. Perinteiset märkämädätykseen perustuvat biokaasulaitokset eivät välttämättä ole optimaalisia vastaanottamaan suuria määriä näitä jakeita, sillä ne sisältävät huonosti sulavaa materiaalia kuivikkeiden muodossa ja kasvimassa on huonosti sulavaa johtuen myöhäisestä korjuuajankohdasta (niiton rajoitteet ympäristösyistä). Lisäksi käsittely märkämädätyslaitoksessa lisää merkittävästi laitoksen investointi- ja käyttökustannuksia muun muassa järeämmän sekoituksen takia.

Tässä hankkeessa demonstroidaan kuivamädätysteknologiaa, joka soveltuu e. m. massojen käsittelyyn. Biokaasutuksella energia saadaan talteen ja samalla syntyy arvokasta lannoitetta. Hankkeen aikana rakennetaan täyden mittakaavan kuivamädätysreaktori, joka on myöhemmin monistettavissa esimerkiksi maatilojen käyttöön.

RATKAISUT

Biokaasuteknologia on vaihtoehto  hevosen lannan, heinän oljen ja ruovikkojen kestävään hyödyntämiseen

Uudella tekniikalla massan käsittely ja energiantuotanto voidaan rytmittää vuoden kierron mukaiseksi

Yhdistäminen Luomutuotantoon mahdollista

Ei ongelmia suurestakaan kuiva-aineen määrästä

Kuivamädätys soveltuu hevos-, siipikarja- ja lihakarjatiloille sekä kasvinviljelytiloille, joilla ei synny nestemäisiä lietteitä.

YHTEYSTIEDOT

Juha Luostarinen

juha.luostarinen@metener.fi

Johanna Kalmari-Harju

johanna.kalmari-harju@metener.fi

Raki 2

Uutiset

2.5.2017 Yle Uutiset Keski-Suomi.

27.4.2017 Artikkeli Laukaa-Konnevesi lehdessä

27.4.2017 Saatavilla lannoitevalmistetta kotipuutarhaan!

Kalmarin maatila tarjoaa tankkaajille ja muille kiinnostuneille mahdollisuuden testata nurmesta tehtyä lannoitevalmistetta omassa kotipuutarhassa. Lannoite on saanut Eviran hyväksynnän ja sitä voidaan käyttää lannoitteena esim. vihannesviljelyyn. Ravinteita tuotteessa on niin paljon, että sitä tulee käsitellä lannoitteena eli sekoittaa muuhun maa-ainekseen. Sekoitussuhde riippuu siitä mitä viljellään. Esim. tomaatti vaatii enemmän ravinteita kuin typensitojakasvi herne. Nurmipohjaisessa lannoitteessa typpeä on paljon, fosforia taas vähemmän. Jotkut vihannekset, kuten peruna, voivat vaatia fosforilisää nurmilannoitteen lisäksi. Tässä hankkeessa selvitämme juuri sitä, miten nurmilannoitetta olisi parannettava, jotta se parhaiten vastaisi kotiviljelijöiden tarpeita. Lannoitetta saa noutaa Kalmarin maatilalta, kunhan antaa samalla yhteystiedot ja lupaa vastata yhteen kyselyyn, joka lähetetään kasvukauden jälkeen.

Tarkempi tiedote ja tuoteseloste.

 

Hankkeen kuvaus

Olemme saaneet myönteisen rahoituspäätöksen tutkimushankkeelle, jossa kehitetään jo toimivaksi osoitetun kuivamädätyslaitoksen luomukelpoisten lannoitevalmisteiden tuotteistamista sekä pilotoidaan vesistökasvimassojen käyttöä prosessissa.

Arviointiryhmän mukaan hanke tuottaa haettuun rahamäärän nähden tuloksia hyvin kustannustehokkaasti. Lisäksi on selvää, että hankkeen kautta myös vesiin päätyvä ravinnekuormitus vähenee.

Ministeri Kimmo Tiilikainen on myös tyytyväinen ja lisää ”Jo tunnettu keskisuomalainen biopolttoaineen tuottaja Metener Oy jatkaa hankkeessaan määrätietoista työtään ravinteiden kierrätyksessä ja jatkokehittää biokaasuprosessien lopputuotteita lannoitekäyttöön. Tässä hyvässä työssä erityisesti huomioidaan paikalliset ja alueelliset raaka-aineet.”

Hankkeen kesto:

1.1.2017 – 1.6.2018

Lehdistötiedote Keski-Suomen alueelle.