UUTISIA

Investointituki nousee 20.4.2016 alkaen 40%:iin koskien maatalouden bioenergiantuotantoa. Koska kyse on MMM:n tuesta, se ei koske energian myyntiin tähtääviä investointeja, niille on käytössä TEM:n investointituki 20-30%.

24.2.2016

Kuivareaktorin kaasuteho on tällä hetkellä 110 kW. Tehoa voi nostaa ja laskea tarpeen mukaan. Kuivareaktorissa on vain nurmea, olkea ja kuivalantaa. Ei yhtään sekoitinta eikä kuiva-aineen syöttölaitetta. Laitoksen oma sähköntarve on alle 1 kW.

Näkyvyyttä tiedoitusvälineissä:

3.11.2015 Vihreä Kaista -verkkosivustolla blogikirjoitus "Erään biokaasuautoilijan tarina".

2.11.2015 MOOTTORI -lehdessä iso kirjoitus, kuinka liikennekaasua tehdään maatilan massoista!

Nro 11 Hymy-lehti.

25.10.2015 Aamulehden Lukijalta-palstalla pääkirjoitus "Biokaasu on tulevaisuutta suomalaisilla maatiloilla". "Suomesta puuttuu energian pientuotantoa tukeva valtionapujärjestelmä. Vuotuinen energiansaanti voisi vastata jopa kahta suurta ydinvoimalaa". Kuivamädätys mainittu uutena menetelmänä.

23.10.2015 Käytännön Maamies 10/2015. "Energia säästöön ja tuotantoon". Kerrottu Metener kuivamädätyksestä.

2.10.2015 Maaseudun Tulevaisuus, Maaseutu-liite.

24.9.2015 Koneviesti: "Biomassa kaasuksi kuivamädätyksellä".

10.10.2015

Uusi tuote kuivareaktori palkittiin KoneaAgria messuilla Tampereella kolmen tähden uutuustuotteena!

koneagria.jpg

Reaktorin uutuusarvot.

Kuva Koneagria.fi

24.9.2015

Erkki Kalmari kertoo uudesta reaktorista koneviestin numerossa 13.

11.8.2015

Patentoitu kuivareaktori on ollut käytössä pari kuukautta ja tuottaa hyvin kaasua. Kaasua tuotetaan mm. hevosenlannasta, vanhoista nurmi- ja olkipaaleista sekä hakkeesta. Energiantuotantoon soveltuu hyvin sellainen rehu, joka ei ole tarpeeksi hyvää eläimille tai on jo vanhentunutta. Samoin hakkeesta käy biokaasuntuotantoon sellainen, joka ei sovellu polttoon (kostea / pihkainen). Hake vaatii pidemmän mädätysajan kuin muut, mutta soveltuu hyvin panostoimiseen reaktoriin. Perinteiseen nestereaktoriin hake ei sovellu.

Panostoiminen reaktori on helppo käyttää. Mädätysaika voi olla jopa puoli vuotta, jos haluaa hyvin vähätöisen laitoksen. Kuivista jakeista saa hyvin kaasua verrattuna lietteeseen ja kun kuivia jakeita ei syötä nestereaktoriin, säästyy myös sekoituksen tai pumppauksen ongelmilta, joita voi tulla, jos lietteen sekaan syötetään paljon esim. heinää.

IMG_0048.JPG

27.4.2015

Kuivamädätysreaktorin rakennustyöt ovat loppusuoralla. Pilottikokeet osoittavat, että uudella menetelmällä saadaan vähintään yhtä paljon energiaa nurmesta ja kuivalannoista, mitä perinteisellä lietepohjaisella mädätykselläkin! Kaasuntuotto on tasaista ja metaanipitoisuus jopa yli 70%.

9.4.2015

Ranskan televisio kävi kuvaamassa Valtra biokaasutraktorin tankkausta Kalmarin tilalla sekä uutta kuivareaktoria. Kuivareaktori otetaan käyttöön pian. Lisätietoa uudesta menetelmästä Hankkeet -> Raki-hanke -sivulla.

5.3.2015

Erkki Kalmarista ja Metener Oy:stä haastattelu Energiaremontti 2015 -kampanjan sivuilla. Tule mukaamme tekemään Energiaremonttia Suomeen! Biotalous tarvitsee sanojen lisäksi tekoja.

Vuonna 2014:

Uusi puhdistin on otettu käyttöön Kalmarin tilalla, Leppäveden biokaasuasemalla. Puhdistustekniikka on nyt sama kuin Joutsan laitoksella. Evergreen Gas on tehnyt esittelyvideon Metener puhdistimesta Englannissa.

Uutinen uudesta Leppäveden puhdistimesta:

http://www.cbg100.net/news/laukaaseen-suomen-9-biokaasujalostamo/

Lisäksi kuivareaktoria rakennetaan aiemman lietelaitoksen yhteyteen. Reaktori ladataan mm. hevosenlannalla ja kasvibiomassoilla. Kuivareaktorista odotamme käänteentekevää ratkaisua kuivalantojen ja kasvimassojen energiahyötykäytölle. Kuivareaktorista saatu kaasu puhdistetaan liikennepolttoaineeksi.